maanantai 30. kesäkuuta 2014

Vaellustäpinöitä osa I: Ruoka

Ruoka on aika mukava asia elämässä. Erityisen mukava asia ruoka on tunturissa. Tunturissa ajatukset tulevat ja menevät omaa tahtiaan. Millään muulla ei ole väliä kuin sillä, milloin on seuraava ruokatauko ja missä nukutaan ensi yö. Mahtavaa!

Ensi viikolla lähdemme taas pidemmälle vaellukselle neljän vuoden tauon jälkeen. Pidempi tarkoittaa meidän tapauksessamme kuutta päivää kairassa. Kuuteen päivään mahtuu myös monta ateriaa, ja tänä vuonna ne ovat entistäkin parempia.

Sain viime jouluna lahjaksi Raija Hentmanin kirjan Herkutellen luonnossa - Kuivatuotteista kunnon eväät. Siitä inspiroituneena olen innostunut kovasti kuivailemaan erilaisia aineksia. Olen ennenkin kuivannut mm. jauhelihaa ja sieniä, mutta tänä vuonna repertuaari on laajentunut. Olen kuivannut erityisen paljon erilaisia pakastekasviksia: kasvissuikaleita, parsakaalia, papusekoitusta, herne-maissi-paprikaa. Vielä on vuorossa perunasuikaleet ja porkkana. Jauhelihan ja kanan kuivasin uunissa, lisäksi kasvikuivurissa olen kuivannut nakkiviipaleita, katkarapuja ja fetakuutioita.

Mitä gurmeeta onkaan tiedossa! Nakki-kvinoapataa, kana-curryrisottoa, linssi-perunakeittoa. Kaikkea emme valmista alusta asti, osassa aterioista pohjana toimii vanhaan tapaan pussipastat ja -muusi. Mutta olen erityisen innostunut siitä, että pääsen tuunaamaan niitäkin maukkaammiksi ja terveellisemmiksi kasviksilla. Kirjasta saa runsaasti ideoita myös maustamiseen ja ainesten mittasuhteisiin, vaikka reseptejä ei sellaisenaan käyttäisikään.

Aamupalaksi kuivahedelmillä höystettyä puuroa, varrasleipää, tartex-tahnaa ja meetvurstia. Ja cappuccinoa, joka on kätevintä silloin kun ei halua juoda kahviaan mustana. Illalla sama leipäkuvio, mutta puuron tilalla syödään kuppikeittoa. Yömyssyksi konjakki- tai rommitilkalla höystetty kaakao. Slurps, kauniita unia.

Tänä vuonna ruokalistalla ovat myös ohukaiset. Aiemmin en ole niistä jaksanut innostua, mutta kaikki "oikeat retkeilijät" ovat sitä mieltä, että vaelluksella täytyy syödä lettuja. Sitä varten hankimme vanhaan alumiiniseen trangiaamme myös uuden non-stick-paistinpannun. Oolalaa!