Fiiliksillä kohti kevättä

Auts, onpas viime kirjoituksesta vierähtänyt aikaa. Tammikuu on mennyt aika perinteisissä merkeissä, olen vesijuossut pari kertaa viikossa, käynyt salilla ja jumppaillut kotona sitten niinä päivinä kun en ole tehnyt muuta.

Koulussa on menossa perusopintojen viimeinen kurssi, jonka aiheena on ravitsemus. Tentti on parin viikon päästä, ja oloni on toiveikas. Ravitsemusasiat ovat ennestään minulle eniten tuttuja. Toki siitäkin aiheesta luettavaa riittää. Sen jälkeen on tämä pätkä paketissa! Elokuussa jatkan aineopinnoilla.

Jalkauutisista sen verran, että h i t a a s t i hyvä tulee. Jouduin siis joulun jälkeen ottamaan kyynärsauvat uudelleen käyttöön, ja nyt vihdoin alkaa näyttää siltä että jalka on suht hyvässä kunnossa. Todella pitkällinen prosessi. Kuntoutusrutiinini on sisältänyt merkittävät määrät jalkajumppaa, kylmähoitoa, venyttelyä ja hierontaa, joka päivä useampaan otteeseen. Samalla olen saanut hyvän oppitunnin jalkateräni anatomiasta ;)

Olen kyllä yllättävän hyvin sopeutunut siihen, etten ole pystynyt harrastamaan perinteisiä lajejani, mutta täytyy myöntää että nyt kyllä jo himottaa päästä hiihtämään ja ihan vaan kävelylenkille. Ja miten voikaan ihminen kaivata askelkyykkyjä!

Olen nyt aika positiivisella mielellä, että kyllä tästä vielä selvitään ja ehkä vielä joskus pääsen ihan juoksemaankin.

Tuntuu siltä, että yhdenlainen vaihe päättyy, kun jalka kuntoutuu ja perusopinnot loppuvat. Odotan innolla seuraavaa vaihetta, kaikenlaisia suunnitelmia on vireillä... Kevättä kohti!

Uusi aika, uudet tavat liikkua?

Yksi ehdottomista suosikkiblogeistani on Zenhabits. Sen kirjoittaja Leo Babauta oli postannut vuoden alun kunniaksi jälleen loistavan kirjoituksen The New Rules of Fitness for 2013.

Suurin osa meistä - minä itsekin - liikkuu ihan samaan tapaan kuin 20 vuotta sitten liikuttiin. Tarkan ohjelman mukaan kuntosalilla, viikottaisella jumppa- tai tanssitunnilla, pitkillä kävely- tai juoksulenkeillä. Näissähän ei toki ole mitään vikaa, mutta voisiko ajatella, että nykyiseen aikaan sopisikin paremmin erilainen tapa harrastaa liikuntaa?

Entä jos liikkuisimmekin pätkissä? Leo nimittää näitä pätkiä nimellä "fitness bit". Aamuisin pari kierrosta joogan aurinkotervehdyksiä, juoksupyrähdys parkkipaikalta työpisteelle, muutama jalkakyykky kesken työpäivän, töiden jälkeen hetki koripalloa kavereiden kanssa ja illalla vielä pari leuanvetoa kotona? Sehän kuulostaa hauskalta!

Miksi ei voisi treenata pitkin päivää, vähän kerrallaan, missä vain? Lyhyessä pyrähdyksessä ei välttämättä tule edes hiki, joten mitään erityisvarusteita ei tarvita. Liikunnalle ei tarvitse varata mitään erityistä aikaa, ja vaihteluhan on hauskaa muutenkin, kun tekemiseen ei ehdi kyllästyä. Lisäksi on olemassa viitteitä siitä, että lyhytkestoinen, intensiivinen harjoittelu on jopa tehokkaampaa kuin pidempi ja rauhallisempi kertaharjoitus (ks. esim. tämä ja tämä linkki). Pyrähdykset päivän mittaan tekisivät hyvää kaltaiselleni istumatyöläiselle, koska ne aktivoivat aineenvaihduntaa tehokkaasti. Jumppaan kyllä jonkin verran työpäivän aikana, mutta en ollenkaan niin usein kuin pitäisi.

Itse päätin kirjoituksen innoittamana alkaa voimistella päivittäin. Valitsin viisi toiminnallista liikettä, jotka kehittävät liikkuvuutta ja notkeutta mahdollisimman monipuolisesti, joskin jalkoihin painottuen koska ne ovat minulla eniten jumissa. Teen jokaista liikettä minuutin, yhteensä kolme kierrosta eli 15 minuuttia. Ei paha! Pyrin tekemään liikkeet joka päivä, ja odotan mielenkiinnolla kuinka vetreässä kunnossa olen kuukauden kuluttua.

Miten sinä voisit lisätä "kuntoilupaloja" päivääsi?