Viime viikko meni jälleen sairastaessa, en päässyt treenaamaan kertaakaan ja olin töistäkin poissa puolitoista päivää. Yleensä en ole pieniin flunssiin kaatunut, mutta tämä talvi on kyllä koetellut siinä suhteessa. Yritän kovasti miettiä, miten saisin yleiskunnon taas normaalille tasolle, koska tuntuu että kaikki ei ole kohdallaan. Kävin labrakokeissa erään lääkärikäynnin yhteydessä, ja selvisi että hemoglobiini oli todella alhaalla. Minulla on kyllä ollut siihen taipumusta ennenkin. Nyt olen muutaman viikon syönyt rautalisää, mutta ehkä täytyy vielä kokeilla jotain muutakin. Haluaisin päästä treenaamaan kunnolla ja myös ohjaamaan tunteja säännöllisemmin. Yleensä olen sairastellut tosi vähän, ehkä päivän tai pari vuodessa.
Edelleen olo on hieman nuhainen, mutta kävin kuitenkin eilen kiipeilemässä. Motivaatio lajiin on ollut viime aikoina hakusessa, mutta sitten kun seinälle pääsee, niin siellä onkin ihan kivaa. Olen harrastanut kiipeilyä nyt vuoden verran, ja aluksi tuntui että joka kerralla oppi jotain uutta. Viime kuukausien aikana osaamistaso on jumittanut paikallaan, mikä on hieman syönyt innostusta. Tällä hetkellä isoimmat esteet kehittymiselle ovat oman tekniikan yksipuolisuus ja toisaalta myös liika varovaisuus. En jostain syystä uskalla ottaa mitään riskejä seinällä, varon liikaa putoamista. Periaatteessa tähän ei ole mitään järjellistä syytä, koska kaverini osaa kyllä varmistaa oikein. En siis voi varsinaisesti pudota. Kun kiipeää tarpeeksi korkealle, alkaa pelottaa, vaikkei minulla olekaan varsinaista korkeanpaikan kammoa. Toisaalta osa peloista on myös lieventynyt vuoden aikana. Henkinen puoli on iso osa kiipeilyharrastusta, ja se on alusta asti kiehtonut minua. Kiinnostaisi saada joskus psyykkistä valmennusta aiheeseen liittyen.
Viikko 8
Ma-Su: -
tiistai 28. helmikuuta 2012
maanantai 20. helmikuuta 2012
Taukojumppaa
En olekaan vielä kirjoittanut taukoliikunnasta, vaikka harrastan sitä joka päivä. Usein viimeistään iltapäivällä kroppa alkaa ilmoitella, että olen istunut liian pitkään. Pohkeet tuntuvat tukkoisilta, reidessä tai pakarassa kiristää, hartiat jumittavat. Tuskin olen ainoa toimistotyöläinen, jolla on samanlaisia oireita.
Nilkkojen tai hartioiden pyörittely istuen on hätäratkaisu, mutta mieluummin pyrin nousemaan kokonaan tuolista ylös ja jumppaamaan hetken. Teen rintakehän avauksia ja pyöristyksiä, pyöritän käsiä ja hartioita, venyttelen niskaa. Keinun varpailta kantapäille, teen kevyitä kyykkyjä ja availen lonkkia. Usein nostan jalan tuolille ja teen joustovenytyksiä takareisille ja pakaroille. Joskus jumppailen vähän pidempäänkin, jos tilanne sallii eikä ympärillä ole liikaa katsojia. Lähimmät työtoverit ovat kyllä jo tottuneet heilumiseeni :D
Toimistotyöläiselle suositellaan jaloittelutaukoa kerran tunnissa. Harvoin tuohon ihanteeseen pääsee, mutta parikin pientä jumppatuokiota päivässä virkistää, ja ennen kaikkea edistää terveyttä. En halua edes kuvitella, missä kunnossa olisin jos en jumppailisi päivän mittaan.
Jatkuvan istumisen vaikutuksia terveyteen on tutkittu, eivätkä tulokset ole kovin mairittelevia. Istuminen on haitallista, vaikka muuten harrastaisi liikuntaa. Istuminen tai yleisesti liikkumattomuus aiheuttaa monenlaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia ja nostaa mm. sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suosittelen siis toimistojumppaa! Hyviä liikkeitä löytyy esimerkiksi täältä.
Tässä vielä viime viikon liikunnat, pääsin vaihteeksi seinällekin.
Viikko 7
Ma: -
Ti: aamutreeni salilla / 1 h
Ke: parisalsa / 1 h
To: soolo- ja parisalsatunti / 2 h
Pe: aamutreeni salilla / 1 h
La: seinäkiipeily / 2 h
Su: -
Liikuntaa yhteensä: 7 h
Nilkkojen tai hartioiden pyörittely istuen on hätäratkaisu, mutta mieluummin pyrin nousemaan kokonaan tuolista ylös ja jumppaamaan hetken. Teen rintakehän avauksia ja pyöristyksiä, pyöritän käsiä ja hartioita, venyttelen niskaa. Keinun varpailta kantapäille, teen kevyitä kyykkyjä ja availen lonkkia. Usein nostan jalan tuolille ja teen joustovenytyksiä takareisille ja pakaroille. Joskus jumppailen vähän pidempäänkin, jos tilanne sallii eikä ympärillä ole liikaa katsojia. Lähimmät työtoverit ovat kyllä jo tottuneet heilumiseeni :D
Toimistotyöläiselle suositellaan jaloittelutaukoa kerran tunnissa. Harvoin tuohon ihanteeseen pääsee, mutta parikin pientä jumppatuokiota päivässä virkistää, ja ennen kaikkea edistää terveyttä. En halua edes kuvitella, missä kunnossa olisin jos en jumppailisi päivän mittaan.
Jatkuvan istumisen vaikutuksia terveyteen on tutkittu, eivätkä tulokset ole kovin mairittelevia. Istuminen on haitallista, vaikka muuten harrastaisi liikuntaa. Istuminen tai yleisesti liikkumattomuus aiheuttaa monenlaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia ja nostaa mm. sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suosittelen siis toimistojumppaa! Hyviä liikkeitä löytyy esimerkiksi täältä.
Tässä vielä viime viikon liikunnat, pääsin vaihteeksi seinällekin.
Viikko 7
Ma: -
Ti: aamutreeni salilla / 1 h
Ke: parisalsa / 1 h
To: soolo- ja parisalsatunti / 2 h
Pe: aamutreeni salilla / 1 h
La: seinäkiipeily / 2 h
Su: -
Liikuntaa yhteensä: 7 h
tiistai 14. helmikuuta 2012
Liikuntapäiväkirja
Alan pitää tässä blogissa myös liikuntapäiväkirjaa. Tiedän kyllä suunnilleen, mitä viikottain teen, mutta itseäni kiinnostaa oma treenaamiseni varsinkin pidemmällä aikavälillä. Säännöllisen tanssin ja kuntosaliharjoittelun lisäksi harrastan tiettyjä lajeja kuten esim. hiihtoa keskimäärin pari kertaa kuussa. Haluan nähdä, millaista säännöllisyyttä näissä "ekstralajeissa" oikeastaan on, ja miten harjoitteluni muuttuu vuodenaikojen mukaan.
Viikko 6
Ma: hiihtoa 9 km / 1 h 15 min
Ti: -
Ke: aamutreenit kuntosalilla / 1 h
To: soolo- ja parisalsatunti / 2 h
Pe: aamutreenit kuntosalilla / 1 h
La: -
Su: hiihtoa 9 km / 2 x 35 min
Liikuntaa yhteensä: 6 h 25 min
En laske tähän mukaan hyötyliikuntaa, kuten esimerkiksi kävelemiäni työmatkoja. Niistä tulee vielä lisäksi n. 20-30 minuuttia liikuntaa päivässä. Ihan hyvältähän tuo näyttää :)
Viikko 6
Ma: hiihtoa 9 km / 1 h 15 min
Ti: -
Ke: aamutreenit kuntosalilla / 1 h
To: soolo- ja parisalsatunti / 2 h
Pe: aamutreenit kuntosalilla / 1 h
La: -
Su: hiihtoa 9 km / 2 x 35 min
Liikuntaa yhteensä: 6 h 25 min
En laske tähän mukaan hyötyliikuntaa, kuten esimerkiksi kävelemiäni työmatkoja. Niistä tulee vielä lisäksi n. 20-30 minuuttia liikuntaa päivässä. Ihan hyvältähän tuo näyttää :)
keskiviikko 8. helmikuuta 2012
Virkeänä salilla
Lupasin ostaa salikortin, ja näin myös tein. Eilen illalla väsy iski niin aikaisin, että ajattelin käyttää tilaisuuden saman tien hyväksi. Menin nukkumaan kymmeneltä ja heräsin kuuden jälkeen. Tuntia myöhemmin olin jo reippailemassa juoksumatolla.
Olipa mahtava fiilis! Juoksin parikymmentä minuuttia, sain hyvät lämmöt päälle ja vähän tuntumaa jalkoihin taas tauon jälkeen. Sitten tein lyhyen mutta suht tehokkaan lihaskuntotreenin, ja lopuksi vetreyttävät venyttelyt. Salilla oli yllättävän paljon porukkaa, mutta silti mukavan rauhallista. Pukuhuoneessa oli reilusti tilaa levitellä kamojaan. Ei ollut kiire mihinkään, ehdin käydä rauhassa suihkussa ja laittautua. Kipittelin vieressä olevalle työpaikalle syömään aamiaista, ruissämpylää ja kahvia.
En todellakaan ole aina ollut aamutreenien ystävä. Aikaisemmin olin sitä mieltä, että aamulla urheileminen ei sovi kropalleni ollenkaan, en yksinkertaisesti ole tarpeeksi hereillä. Viime syksynä asetin itselleni haasteen: kolmen kuukauden ajan treenaisin joka aamu Natural Bootcamp -ryhmässä klo 6.30. Ensimmäisen viikon jälkeen olin koukussa.
Bootcamp loppui marraskuussa, ja mietin kyllä jo silloin, että keväällä otan aamutreenit taas ohjelmaan. En vaan ollut muistanut että se on näin kivaa. Tästä tulee ehdottomasti tapa!
Olipa mahtava fiilis! Juoksin parikymmentä minuuttia, sain hyvät lämmöt päälle ja vähän tuntumaa jalkoihin taas tauon jälkeen. Sitten tein lyhyen mutta suht tehokkaan lihaskuntotreenin, ja lopuksi vetreyttävät venyttelyt. Salilla oli yllättävän paljon porukkaa, mutta silti mukavan rauhallista. Pukuhuoneessa oli reilusti tilaa levitellä kamojaan. Ei ollut kiire mihinkään, ehdin käydä rauhassa suihkussa ja laittautua. Kipittelin vieressä olevalle työpaikalle syömään aamiaista, ruissämpylää ja kahvia.
En todellakaan ole aina ollut aamutreenien ystävä. Aikaisemmin olin sitä mieltä, että aamulla urheileminen ei sovi kropalleni ollenkaan, en yksinkertaisesti ole tarpeeksi hereillä. Viime syksynä asetin itselleni haasteen: kolmen kuukauden ajan treenaisin joka aamu Natural Bootcamp -ryhmässä klo 6.30. Ensimmäisen viikon jälkeen olin koukussa.
Bootcamp loppui marraskuussa, ja mietin kyllä jo silloin, että keväällä otan aamutreenit taas ohjelmaan. En vaan ollut muistanut että se on näin kivaa. Tästä tulee ehdottomasti tapa!
sunnuntai 5. helmikuuta 2012
Itsekurin puutteessa
Olisi ihana, jos voisi olla murehtimatta syömisiään. Tässä yltäkylläisessä länsimaailmassa se ei näytä olevan täysin mahdollista, koska hyvää ruokaa on tarjolla ihan niin paljon kuin jaksaa suuhunsa laittaa. Syön normaalisti ihan perusterveellistä sekaruokaa ilman mitään kummempia painotuksia, mutta sen lisäksi joululta jäi tavaksi syödä joka päivä jotain pientä makeaa. Vaikka minulta muuten aika paljon itsekuria löytyykin, niin tämä on kompastuskiveni. Tavasta on todella vaikea päästä eroon. Ongelma ei välttämättä ole kilojen kertyminen, vaan oma olotila, joka alkaa tuntua pikkuhiljaa vähän väsyneeltä ja tukkoiselta.
Ratkaisuna on tietenkin syödä vähemmän tai treenata enemmän, mutta kumpikaan ei viime aikoina oikein ole onnistunut. Vasta viimeisen parin viikon aikana olen onnistunut taas palauttelemaan liikuntarutiineja normaalimpaan suuntaan: olen palannut salsatunneille ja kiipeilyseinälle, ja kerran ehtinyt hiihtämäänkin. Viikko-ohjelmasta puuttuu vielä lihaskuntoharjoittelu, johon haluaisin kevään aikana taas panostaa. Treenasin viime syksynä aamuisin, se oli virkistävää ja haluaisin ottaa sen tavaksi uudelleen.
Onko mukavampaa nukkua vielä hetki lämpimissä lakanoissa puolison vieressä, vai mennä reippaasti salille ja sieltä virkeänä töihin? Valitsenko mieluummin mielihyvän nyt vai tyytyväisyyden pidemmällä aikavälillä? Arjen rutiinien muuttaminen on yllättävän haastavaa, vaikka olenkin tottunut liikkumaan ja syömään terveellisesti. Pitää vain uskoa, että tulos palkitsee.
Taidanpa hankkia sen salikortin huomenna, ja vaihtaa suklaat porkkanaan ja mustikkaan. Ihan vaan koska olen sen arvoinen.
Ratkaisuna on tietenkin syödä vähemmän tai treenata enemmän, mutta kumpikaan ei viime aikoina oikein ole onnistunut. Vasta viimeisen parin viikon aikana olen onnistunut taas palauttelemaan liikuntarutiineja normaalimpaan suuntaan: olen palannut salsatunneille ja kiipeilyseinälle, ja kerran ehtinyt hiihtämäänkin. Viikko-ohjelmasta puuttuu vielä lihaskuntoharjoittelu, johon haluaisin kevään aikana taas panostaa. Treenasin viime syksynä aamuisin, se oli virkistävää ja haluaisin ottaa sen tavaksi uudelleen.
Onko mukavampaa nukkua vielä hetki lämpimissä lakanoissa puolison vieressä, vai mennä reippaasti salille ja sieltä virkeänä töihin? Valitsenko mieluummin mielihyvän nyt vai tyytyväisyyden pidemmällä aikavälillä? Arjen rutiinien muuttaminen on yllättävän haastavaa, vaikka olenkin tottunut liikkumaan ja syömään terveellisesti. Pitää vain uskoa, että tulos palkitsee.
Taidanpa hankkia sen salikortin huomenna, ja vaihtaa suklaat porkkanaan ja mustikkaan. Ihan vaan koska olen sen arvoinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)