Viime viikko meni jälleen sairastaessa, en päässyt treenaamaan kertaakaan ja olin töistäkin poissa puolitoista päivää. Yleensä en ole pieniin flunssiin kaatunut, mutta tämä talvi on kyllä koetellut siinä suhteessa. Yritän kovasti miettiä, miten saisin yleiskunnon taas normaalille tasolle, koska tuntuu että kaikki ei ole kohdallaan. Kävin labrakokeissa erään lääkärikäynnin yhteydessä, ja selvisi että hemoglobiini oli todella alhaalla. Minulla on kyllä ollut siihen taipumusta ennenkin. Nyt olen muutaman viikon syönyt rautalisää, mutta ehkä täytyy vielä kokeilla jotain muutakin. Haluaisin päästä treenaamaan kunnolla ja myös ohjaamaan tunteja säännöllisemmin. Yleensä olen sairastellut tosi vähän, ehkä päivän tai pari vuodessa.
Edelleen olo on hieman nuhainen, mutta kävin kuitenkin eilen kiipeilemässä. Motivaatio lajiin on ollut viime aikoina hakusessa, mutta sitten kun seinälle pääsee, niin siellä onkin ihan kivaa. Olen harrastanut kiipeilyä nyt vuoden verran, ja aluksi tuntui että joka kerralla oppi jotain uutta. Viime kuukausien aikana osaamistaso on jumittanut paikallaan, mikä on hieman syönyt innostusta. Tällä hetkellä isoimmat esteet kehittymiselle ovat oman tekniikan yksipuolisuus ja toisaalta myös liika varovaisuus. En jostain syystä uskalla ottaa mitään riskejä seinällä, varon liikaa putoamista. Periaatteessa tähän ei ole mitään järjellistä syytä, koska kaverini osaa kyllä varmistaa oikein. En siis voi varsinaisesti pudota. Kun kiipeää tarpeeksi korkealle, alkaa pelottaa, vaikkei minulla olekaan varsinaista korkeanpaikan kammoa. Toisaalta osa peloista on myös lieventynyt vuoden aikana. Henkinen puoli on iso osa kiipeilyharrastusta, ja se on alusta asti kiehtonut minua. Kiinnostaisi saada joskus psyykkistä valmennusta aiheeseen liittyen.
Viikko 8
Ma-Su: -
