Kun satuin huomaamaan ilmoituksen ilmaisesta aikuisten koriskurssista sunnuntai-iltaisin, ei tarvinnut juuri miettiä. Tarkistin ainoastaan, kannattaako kurssille osallistua jos on joskus aikaisemmin pelannut, ja ehkä vielä vähän jotain lajista muistaa ja osaa. Valmentaja lupasi, että aiemmin pelanneet huomioidaan treeneissä, joten eikun mukaan.
En pysty sanoin kuvailemaan, miten fiiliksissä olin ensimmäisissä harjoituksissa. Kun aloitimme treenit pallonkäsittely- ja heittoharjoituksilla, tuntui kuin 17 vuotta olisi pyyhkiytynyt kertaheitolla pois. Treenaaminen oli yhtä hauskaa, haastavaa ja hikistä kuin ennenkin!
Mietin ensimmäisten treenien jälkeen, mistä johtuu, että tykkään koriksesta niin paljon? Muun muassa näistä syistä:
- on kiva olla pitkästä aikaa valmennettavana ja käskettävänä
- porukassa on hyvä fiilis ja kunnollinen meininki
- pelissä pääsee hikoilemaan ja rasittamaan itseään kunnolla
- koris on liikunnallisesti todella monipuolista: juoksua, kiertoja, suunnanvaihtoja, hyppyjä, heittoja, sivuttaisliikettä, ylös-alas-liikettä, silmä-käsi-koordinaatiota
- peli on fyysistä ja kontakteja syntyy
- peli on erittäin taktista ja vaatii hyvää tilannetajua
- pelissä on vauhtia, mikä puolestaan edellyttää nopeita reaktioita
- toisaalta vaaditaan myös äärimmäistä keskittymistä ja hyvää suoritustekniikkaa
Nämä asiat tekevät pelistä äärimmäisen kiehtovan. Kuitenkaan nuo asiat eivät pelkästään selitä innostustani. Tajusin nimittäin, että useimmat parhaimmista liikuntakokemuksistani liittyvät koripalloon. Itsensä ylittäminen henkisesti ja fyysisesti, uusien asioiden oppiminen, joukkuehengen kokeminen. Niin paljon positiivisia muistoja.
Lähdin kurssille hyvällä itseluottamuksella, tunteella että tämä juttu on jotain mitä osaan ja tiedän. Heittotarkkuus ei tietenkään ole enää sama kuin aikoinaan, pallo karkailee ja pelinlukutaito on ruosteessa. Kuitenkin kesken eräänkin pelitilanteen huomasin, miten jostain selkärangasta tulee täysin yllättäen reaktioita, joita en muistanut olevan olemassakaan. Hämmentävää - ja aika siistiä :D
Mietin ensin, miten aloittelijoiden ja joskus pelanneiden yhteinen porukka toimisi. Käytännössä olen kuitenkin tykännyt siitä kovasti. Ei tarvitse jännittää omaa osaamista niin paljon, koska mukana on aloittelijoita, ja toisaalta saadaan ihan toimivaa peliä aikaiseksi kokeneempien kanssa.
Ilmainen tutustumiskuukausi on takana, ja harrastus jatkuu maksullisena. Koska sunnuntai-ilta on erinomainen treeniaika, ja homma on ihan superkivaa, en kyllä näe mitään syytä lopettaa.
Lähden ostamaan koriskenkiä.
