Kärsivällisen googlettamisen, tuntikausien pähkäilyn ja muutaman koeajon päätteeksi kotiin saapui eilen uusi rakas, nimittäin tämä kaunotar:
Kyseessä on Specialized Vita Elite Disc, normaaliversiosta poiketen matalalla naisten rungolla. Tällä menopelillä pitäisi sitten pärjätä muutama vuosi. Osista ei ainakaan jää kiinni: pyörässä on kevyt alumiinirunko, hieman kapeammat renkaat, tasokkaat 18-v. Shimano Tiagra-vaihteet ja hydrauliset levyjarrut. (Hifistelijät voivat katsoa tarkempia speksejä Spessun sivuilta, kyseessä siis muuten sama pyörä mutta eri runko.) Kuvassa oleva kauniin vihreä lukko on vanhasta pyörästäni, ja menee vaihtoon kunhan ehdin hommata uuden. Onneksi taloyhtiöllä on hyvä pyöräkellari.
Alun perinhän tarkoitus oli ostaa "joku peruspyörä", jolla voisi mukavasti ajella lenkkejä viikonloppuisin ja ehkä retkeillä joskus laukkujenkin kanssa. Aikani vaihtoehtoja pohdittuani huomasin, että nälkä kasvoi hieman syödessä... ;) Toisaalta, eipähän tarvi heti olla ostamassa uutta. Työ- tai asiointimatkoihin en pyörää tarvitse, enkä tämän tasoista peliä mihinkään keskusta-ajoon ostaisikaan. Miehellä on vastaavan tyyppinen Bianchin pyörä, ja kun kimpassa lähinnä ajellaan niin katsoin ostoksen perustelluksi.
Olen ehtinyt tehdä pyörällä jo pari lenkkiä, ja kyllähän se varsin mukavasti rullaa. Jarrut vaativat vähän säätämistä, mutta ostohintaan sisältyy ensihuolto joten eiköhän homma hoidu siinä yhteydessä. Asfaltilla ja hiekkatiellä ajelun lisäksi matkalle osui tänään pari mutaisempaa, pehmeämpää pätkää, ja ihan mukavasti tuo tuntui niissäkin kulkevan.
Sykemittari piti tietenkin ottaa ajolle mukaan: sain reilussa tunnissa kulumaan 600 kcal. Keskisyke 136, maksimi 173. Kestävyyskunto nousuun!
Päässä tietenkin pyörii jo retkisuunnitelmia vaikka muille jakaa - tästä tulee loistava pyöräilykesä!
