Täpinöiden sijaan voisin kirjoitella ennemminkin märinöitä, meni nimittäin tämän kesän reissu ihan pieleen. Mutta palataan siihen myöhemmin.
Kun vihdoin taas pääsee vaeltamaan, niin minne mennä? On niin monta hienoa kohdetta, kaunista maisemaa ja mukavaa reittiä. Asiaa pohtiessani huomasin, että on oikeastaan aika monta juttua, jotka huomioin reitin ja kohteen valinnassa. Ne tulevat vain aika huomaamatta. Seuraavassa joitakin valintakriteereitä satunnaisessa järjestyksessä.
Onko alue ennestään tuttu vai uusi? Me valitsemme usein alueen, johon emme ole tutustuneet aiemmin. Suomessa on niin paljon hienoja paikkoja, ja pitkille retkille ehtii niin harvoin, että joka kerta täytyy tutustua johonkin uuteen kolkkaan.
Millaisia maisemia on luvassa? Lappiin tai yleensäkin vaeltamaan mennään maisemien perässä, se on selvä. Täytyy vain päättää, mitä tällä kertaa haluaa nähdä. Tunturijärviä, karuja kanervikkorinteitä, eksoottisia hiekkadyynejä vai leppoisia mäntymetsiä? Alueen luonto on usein ratkaisevassa osassa, kun valitsen sopivaa kohdetta (täytyy myöntää, että minä niitä tosiaan valitsen useammin kuin mies, hän sitten seuraa kiltisti mukana - tosin kirmaa polulla aina edelläni).
Miten vaellusreitille pääsee? Me kuljemme pääosin julkisilla, joten ainakin suht lähelle täytyy päästä junalla tai bussilla. Loppumatkan voi ajaa taksilla tarvittaessa.
Kuinka pitkä reissu on suunnitteilla? Yleensä meidän vaellukset ovat kestäneet kuutisen päivää, joten kohteessa pitää olla käveltävää siksi ajaksi. Lapissa tämä ei ole ongelma, kairaa kyllä riittää.
Onko reitti merkitty? Aiemmin olemme vaeltaneet pääosin merkityillä reiteillä, tänä vuonna oli tarkoitus mennä maastoon jossa ei ole juurikaan valmiita reittejä, ja tämä vaatii tietenkin parempaa suunnistustaitoa.
Löytyykö alueelta autiotupia tai laavuja? Olemme usein tukeutuneet tupaverkostoon, koska tuvassa on kätevä muun muassa kuivailla vaatteita tarvittaessa. Joskus olemme nukkuneetkin tuvissa, joskus teltassa pihalla. Yleensä ei kannata luottaa siihen, että tupiin mahtuu nukkumaan, ja toisaalta teltan voi pystyttää mihin vaan, jos jostain syystä ei jaksa tuvalle asti. Teltassa ei myöskään ole hyttysiä, joita tupaan voi eksyä vaikkapa savupiipusta (koettu on!).
Millainen maasto alueella on? Onko korkeita nousuja tai laskuja, vaativia jokien ylityksiä, suota tai pahaa pusikkoa? Reittiä kannattaa suunnitella etukäteen, mieluummin liian helpoksi kuin vaativaksi. Juomaveden saanti kannattaa tarkistaa, ja varsinkin avotunturissa voi käytännössä varautua millaiseen säähän tahansa, keskikesälläkin.
Kuinka pitkiä päivämatkoja jaksetaan kävellä? Yöpymis- ja taukopaikkoja
voi kartoittaa hieman etukäteen. Jos reissu jostain syystä keskeytyy tai
olosuhteet muuttuvat, on reittisuunnitelmassa kuitenkin oltava
joustovaraa ja mahdollisuus päästä metsästä pois aiottua nopeammin.
Paljonko muita ihmisiä reitillä on? Ruska-aikaan tietyillä reiteillä voi olla ruuhkaakin, kun toiset polut ovat lähes kulkemattomia ympäri vuoden. On itsestä kiinni, kuinka paljon muita retkeilijöitä sietää. Me olemme toistaiseksi pyrkineet välttämään pahimpia ryysiksiä, tämän vuoksi muun muassa Karhunkierros on vielä kävelemättä. Täytyy sinnekin varmaan joskus mennä.
No, siinäpä varmaan tärkeimmät, näitä noudattaen yritetään sitten löytää joku sopiva paikka. Yleensä olemme tehneet mieluummin liian varovaisia kuin rohkeita reittivalintoja. Tänä vuonna oli tarkoitus tehdä maaston puolesta haastavampi reissu, kun kohteeksi otettiin Pöyrisjärven erämaa-alue, missä ei juuri ole merkittyjä reittejä. Myös jokien ylityksiä olisi ollut tiedossa. Niin pitkälle ei kuitenkaan päästy. Seuraavasta postauksesta voi lukea, miksi.
