Uusin aluevaltaukseni liikunnassa on jooga. Olen jonkin verran päässyt kokeilemaan joogaa aiemminkin, mutta nyt tuli sopiva hetki syventää tietämystä kyseisestä lajista. Ilmoitin siis itseni ja (lievästi skeptisen) mieheni astangajoogan alkeiskurssille.
Joogan monipuolisuus yllättää
Astangajoogaa opettavia kouluja löytyy Helsingistä useita, mutta paikaksi valikoitui sekä sijainnin että hyvien mielikuvien vuoksi Joogakoulu Shanti. Heidän alkeiskurssinsa ei ole puhtaasti astangaa, vaan mukana on myös hathajoogaa ja pilatesta. Lisäksi kurssin aikana voi käydä millä tahansa vapaavalintaisella joogatunnilla tutustumassa. Mielestäni hyvä idea, että samalla pääsee kokeilemaan muitakin joogamuotoja. Kurssiin kuuluu myös mm. luento selän hyvinvoinnista.
Kurssi alkoi Shantin perustajan Kylli Kukkin valloittavalla luennolla. Kylli kertoi joogan ideologiasta ja eri suuntauksista, lajin fysiologisista vaikutuksista ja hengityksen merkityksestä. Kaikkein hienointa oli kuitenkin ajatus, että Kyllin mielestä joogaa voi ja pitää harrastaa niin, että se tuntuu itsestä hyvältä. Osa joogaajista on puritaaneja, jotka heräävät treenaamaan aamulla viideltä tai ovat sitä mieltä että vain tietty joogan laji on juuri se oikea. Tällaisessa ideologiassa ei kuitenkaan ole välttämättä järkeä (paitsi jos ihan välttämättä haluat herätä aamulla viideltä), vaan joogasta kannattaa valita itselle sopivat elementit ja muodot, jotka tuntuvat hyvältä ja joita tekee mieli harjoittaa. Eri aikaan päivästä ja vuodesta fiilis voi olla erilainen, ja silloin voi hyvin tehdä eri juttuja.
Jooga on hämmentävän monipuolinen laji, jos sitä nyt varsinaisesti lajiksi voi kutsua. Eri joogamuodoissa on isojakin eroja, osa on fyysisempiä, toiset taas henkisempiä. Toisilla tunneilla hankitaan voimaa, toisilla venytellään, ja tulipa sekin koettua että Kyllin hathajoogatunnilla tanssimme ysäridancea ja samalla herättelimme kehon meridiaaneja käsillä taputellen :D Ennakkoluulottomuus näyttää olevan valttia tässä lajissa!
Astangalla voimaa ja notkeutta
No, olemme kuitenkin astangan alkeiskurssilla, joten pääpaino on siinä lajissa. Astangaa opettaa peruskurssilla Lana Lavanina, joka lienee yksi parhaimpia ohjaajia joihin olen törmännyt. Astanga on fyysinen ja aika haastavakin joogamuoto, jossa tehdään aina samoja, määrättyjä liikesarjoja. Ensimmäisenä opetellaan perinteiset aurinkotervehdykset, ja olemme tehneet myös seisomasarjaa. Lana osaa todella hyvin kertoa, miten liikkeet kuuluu tehdä ja ennen kaikkea miksi.
Oikeiden lihasten aktivoiminen ja vartalon linjaukset asanoissa ovat erittäin olennaisia astangassa. Liikkeiden tahti on hidas, mutta asanan ylläpito vaatii voimaa. Ensimmäiset tunnit tuntuivat erityisesti jaloissa, ojentajissa ja yläselässä. Voiman lisäksi astanga kehittää liikkuvuutta ja lihasten venyvyyttä. Huomasin vaikutuksen aika nopeasti esimerkiksi takareisissä, lonkissa ja rintakehässä. Tosin venytyksiä pitäisi tehdä vielä useammin, koska liika istuminen vetää lihakset uudelleen jumiin.
Hengitys ja henkisyys
Hengitys ja henkisyys ovat asioita, joita minun on pitänyt hieman makustella tässä alkumetreillä. Hengityksen rytmi ja syvyys ovat tärkeitä ja auttavat tekemään asanat oikein. Toisaalta liika puhkuminen ja puhaltaminen tuntuu jotenkin pöljältä. Henkisyys taas vaikuttaa olevan aika henkilökohtainen juttu, joka vaihtelee joogamuodon ja ohjaajan mukaan. Onneksi myös henkisellä puolella voi omaksua itselleen sopivan ajattelutavan. En ole tippaakaan uskonnollinen, mutta joogassa ja meditaatiossa on paljon psykologiaa, joka kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. Sitäpaitsi on ihanaa lopettaa joogatunti makaamalla hiljaa viltin alla itseensä keskittyen :)
Alkeiskurssia on jäljellä vielä muutama kerta. Sen verran tämä laji on alkanut kiinnostaa, että luulen oman joogin urani olevan vasta alkumetreillä. Haluan kokeilla muitakin joogalajeja, esimerkiksi yin-joogaa, jossa venytellään erityisesti kehon sidekudoksia. Jooga tukee hyvin muuta liikkumista ja toimii palauttavana ja vetreyttävänä lajina sekä keholle että mielelle.
