Sykemittari on ihan hauska vekotin. Hankin sellaisen viime syksynä, kun koulun kuntotestauskurssilla oli tarvetta omalle mittarille, ja muutenkin kiinnosti kokeilla kyseistä vempainta kun en ollut aikaisemmin käyttänyt.
Käytän omaa mittariani satunnaisesti. En pyri mitenkään säännöllisesti seuraamaan tuloksia tai pitämään treenipäiväkirjaa, mutta minua kiinnostaa, millaisella sykealueella liikun eri lajeissa ja paljonko kaloreita kuluu tyypillisessä treenissä. Oma mittarini on Polarin FT7, joka on aika perusmalli.
Tässä muutamia esimerkkilukemia omista treeneistäni:
Kuntosali
Harjoituksen kesto: 1 h 13 min, josta n. 15 minuuttia lämmittelyä ja 15 minuuttia venyttelyä
Kulutus: 385 kcal
Keskisyke: 113
Maksimisyke: 158
Harjoitusvaikutuksen jakautuminen: rasvanpoltto 46 min, kunto 27 min
Spinning
Harjoituksen kesto: 50 min, josta muutama minuutti venyttelyä
Kulutus: 497 kcal
Keskisyke: 157
Maksimisyke: 185
Harjoitusvaikutuksen jakautuminen: rasvanpoltto 8 min, kunto 42 min
Vesijuoksu
Harjoituksen kesto: 47 min
Kulutus: 278 kcal
Keskisyke: 118
Maksimisyke: 138
Harjoitusvaikutuksen jakautuminen: rasvanpoltto 41 min, kunto 6 min
Lämmittely soutulaitteessa (ennen salitreeniä)
Harjoituksen kesto: 30 min
Kulutus: 190 kcal
Keskisyke: 120
Maksimisyke: 138
Harjoitusvaikutuksen jakautuminen: rasvanpoltto 15 min, kunto 15 min
Mitä sykemittarin luvut kertovat?
Sykemittarin toiminta perustuu siihen, että tietyn painoinen henkilö kuluttaa tietyllä rasitustasolla tietyn määrän kaloreita. Sykemittarin olettama maksimisyke lasketaan kaavalla 220 - oma ikä. Tämä kaava yleensä kertoo keskimääräisen hyvin henkilön maksimisyketason, mutta todellisuudessa maksimisyke on yksilöllinen. Oman todellisen maksimisykkeen voi syöttää laitteeseen, mutta itse en ole ainakaan vielä mitannut omaa todellista maksimiani.
Rasvanpoltto- ja kuntoalueet määritellään Polarin omalla EnergyPointer-mittauksella. Keskimäärin EnergyPointer-raja on 69% maksimisykkeestä, mutta tietokone kuulemma tunnistaa kehon rasitustilan kullakin harjoituskerralla erikseen ja säätää rajan sen mukaan. Tiedä sitten, kuinka tieteellisestä lukemasta on kyse.
Eräänlaisena nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että peruskestävyyttä harjoitetaan parhaiten, kun syke on korkeintaan 70% maksimista. Oma laskennallinen maksimisykkeeni on em. kaavan mukaan 188 lyöntiä minuutissa, ja siitä 70% on noin 130 lyöntiä minuutissa. Tätä suuremmalla sykkeellä siis ollaan ns. kunto-alueella Polarin mukaan, ja harjoitetaan enemmän vauhti- kuin peruskestävyyttä.
Kun vertaan tuota lukemaa treenien aikaisiin lukuihin, niin ne näyttäisivät olevan melko hyvin linjassa. Raja ei tietenkään oikeasti ole absoluuttinen, mutta suuntaa-antava. Peruskestävyysalueella liikuttaessa suurempi osa energian kulutuksesta tulee rasvoista, ja vauhtikestävyysalueella hiilihydraateista.
Kalorinkulutus taas on todellisuudessa erittäin monimutkainen prosessi, eikä pelkkä sykkeen mittaus riitä sen määrittämiseen. Itse asiassa todellisten lukujen mittaaminen on melko mahdotonta, koska siihen vaikuttavat kehon painon lisäksi kehon koostumus, hapenottokyky ja aineenvaihdunnan toiminta. Sykemittarin lukemat ovat kuitenkin normikuntoilijalle ihan riittävän tarkat.
Auttaako sykemittari treenaamaan?
Kaiken kaikkiaan niillä treenikerroilla kun olen sykemittaria käyttänyt, olen saanut sen tyyppisiä tuloksia kuin olen odottanutkin. Kuntosalilla syke nousee satunnaisesti korkealle, erityisesti kun teen kyykkyjä eli isot lihakset ovat töissä. Toisaalta sarjojen väliset palautusjaksot laskevat keskisykettä.
Spinning on hyvää treeniä paitsi jaloille myös keuhkoille. Syke on korkealla koko tunnin ja kaloreita kuluu. Spinningin otinkin ohjelmaan juuri sen takia, että siinä vauhtikestävyys kehittyy ja saa hikoilla kunnolla.
Vesijuoksua on väitetty joskus todella tehokkaaksi lajiksi, joka kuluttaisi jopa 700 kcal tunnissa. Oma kokemukseni on, että laji on hyvää peruskestävyysliikuntaa, ja tämän myös sykemittari todistaa. Tehoja ei siis ole niin paljoa kuin parhaimmissa arvioissa uskotaan, eli millään vauhtikestävyyden alueella en ainakaan itse urheillut. Toisaalta peruskestävyyden harjoittaminen olikin tavoitteeni, ja se näyttää täyttyneen. Treenit olisivat voineet olla hieman pidempiä terveyden kannalta edullisemman harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi, mutta en vain jaksanut yleensä viihtyä altaassa kolmea varttia pidempään.
Joskus halusin mitata erikseen ennen salitreeniä tekemäni lämmittelyn tehon. Puolen tunnin rupeama soutulaitteessa näyttää kelpaavan oikein mainiosti peruskestävyysharjoitteeksi.
Seuraavaksi vien mittarin kiipeilyhallille. Aion myös tallentaa reippaan kävelylenkin lukemat, kunhan jalka taas kestää. Luvut auttavat entistä paremmin arvioimaan omia urheilutottumuksia ja niiden terveyskuntovaikutuksia. Pystyn sykemittarin avulla halutessani säätämään kestävyysharjoitteluani niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin terveysliikuntasuosituksia. Ja tokihan se kalorien laskeminenkin hieman kiinnostaa, vaikken yritäkään laihduttaa.
Mikä siis on yhteenveto?
Ilman sykemittariakin tulee hyvin toimeen, mutta on se kuitenkin ihan kiva treenikaveri - ainakin välillä :)
